Robotiikan vaikutus talouteen.
Jo vuosia teollisuuden robotit ovat mahdollistaneet yksinkertaisten työtehtävien automatisoinnin. Tämä ei toistaiseksi ole johtanut laajempaan työttömyyteen, mutta väite on, että se tulee muuttumaan.
Lisähyvinvointi tulee siis päätymään harvojen kohdalle, suuryritysten omistajille ja johtajille. Aluksi rikkaiden ja köyhien välinen ero kasvaa edelleen. Ensin matalasti koulutetut menettävät työpaikkansa, eikä heidän tilalleen tule korvaavia töitä. Alankomaissa he päätyvät työttömyysturvan ja sosiaalituen piiriin. Muiden maiden, kuten Yhdysvaltojen, tilanteessa tämä johtaa paljon nopeammin ankaraan köyhyyteen. Ei ole vaikea kuvitella, että tästä voi seurata suurta tyytymättömyyttä ja mahdollisesti jopa kapinoita. Toivottavasti tämä on vain välivaihe, jonka aikana päättäjät tekevät muutoksia niin, että kaikki voivat hyötyä lisääntyneestä hyvinvoinnista. Tehokkaan politiikan laatiminen ja toimeenpano on ratkaisevan tärkeää tämän siirtymävaiheen muotoilemiseksi.
Lopulta tätä kehitystä ei kuitenkaan voi pysäyttää, yksinkertaisesti siksi, että se on mahdollista ja tekoälyllä sekä robotisaatiolla voi saavuttaa suurta varallisuutta ja valtaa.
Hyvinvoinnin uudelleenjako
Jos lopulta myös korkeammin koulutetut joutuvat tekoälyn vuoksi työttömiksi, valtio on pakotettu puuttumaan tilanteeseen. Tämä voidaan tehdä jakamalla hyvinvointia uudelleen (tuolloin) superrikkaiden ja työttömien välillä. Koska kansallisvaltiolla ei enää ole riittävää vaikutusvaltaa monikansallisiin yrityksiin, tämä edellyttää yhteistyötä. Otetaan positiivinen lähtökohta ja oletetaan, että tämä lopulta onnistutaan järjestämään. Silloin elämme paljon vapautta, vapaa-aikaa ja hyvinvointia — kunnes viimeinen työpaikka korvataan älykkäämmillä roboteilla. Silloin tai juuri ennen sitä talous sellaisena kuin tunnemme sen katoaa ja kaikki muuttuu ilmaiseksi saatavaksi. Robotit tuottavat kaiken, mukaan lukien raaka-aineiden kaivamisen, eivätkä ne vaadi vastiketta, joten ne toimivat ilman kustannuksia 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa. Tavaroiden ja palveluiden hinnat laskevat siis jatkuvasti, kunnes ne lopulta ovat nolla.
Entä sitten?
Talous on kadonnut, varakkuudesta ei ole enää hyötyä, koska kaikki on ilmaista.
Syntyykö silloin varjotalous, kuten nykyisin esiintyy rikollisen ja laillisen maailman välillä, vai pyrimmekö erottautumaan muilla tavoilla? Tällä hetkellä en tiedä, mutta tiedän, että yllä oleva skenaario on realistinen ja että meidän on valmistautunut sekä ajanjaksoon nykyhetken ja talouden katoamisen välillä että sen jälkeiseen aikaan.
Mutta jos hoidamme tämän hyvin, voimme juuri saavuttaa sen, mitä olemme aina halunneet: enemmän vapaa-aikaa ja riittävä tulotaso hyvää ja täyttä elämää varten. Tätä ajatusta pidän sen vuoksi arvokkaana ja siksi on järkevää jatkaa investointeja innovaatioihin.
Äskettäin Economou esitti näkemyksensä siitä, mitä pitää tehdä ja mitä tulee tapahtumaan, kun tekoäly on monilla alueilla ihmisitä tehokkaampi.
