Robotiikan vaikutus talouteen

Robotit ovat jo vuosien ajan mahdollistaneet teollisuudessa yksinkertaisten töiden automatisoinnin. Toistaiseksi tämä ei ole johtanut työttömyyden kasvuun, mutta väitteen mukaan tilanne tulee muuttumaan.

Lisääntyvä hyvinvointi päätyy siis harvojen, suurten yritysten omistajien ja johtajien, käsiin. Aluksi rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa entisestään. Ensin työpaikkansa menettävät matalammin koulutetut, eikä heidän tilalleen tule uusia työntekijöitä. Alankomaissa he joutuvat työttömyysturvan ja toimeentulotuen varaan. Muissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, tämä johtaa paljon nopeammin katkeraan köyhyyteen. Ei ole vaikea kuvitella, että seurauksena voi olla valtavaa tyytymättömyyttä ja ehkä jopa vallankumouksia. Toivottavasti kyse on vain siirtymävaiheesta, jonka aikana päättäjät tekevät muutoksia, jotta kaikki voivat hyötyä lisääntyneestä hyvinvoinnista. Tehokkaan politiikan laatiminen ja toimeenpano on ratkaisevan tärkeää tämän siirtymän ohjaamisessa.

Lopulta tätä kehitystä ei kuitenkaan voida pysäyttää, yksinkertaisesti siksi, että se on mahdollista ja koska tekoälyn ja robotisaation avulla voidaan saavuttaa paljon rahaa ja valtaa.

Hyvinvoinnin uudelleenjako

Jos lopulta myös korkeasti koulutetut joutuvat tekoälyn vuoksi työttömiksi, valtion on pakko puuttua tilanteeseen. Tämä voidaan toteuttaa jakamalla hyvinvointia uudelleen (siihen mennessä) superrikkaiden ja työttömien välillä. Koska kansallisvaltiolla ei enää ole riittävästi vaikutusvaltaa monikansallisiin yrityksiin, tämä edellyttää yhteistyötä. Oletetaan myönteisesti, että tämä saadaan lopulta järjestettyä. Elämme silloin vapauden, vapaa-ajan ja hyvinvoinnin keskellä siihen asti, kun viimeinenkin työpaikka on korvattu älykkäämmillä roboteilla. Tuolloin tai hieman sitä ennen tuntemamme talous katoaa ja kaikki on ilmaista. Robotit nimittäin valmistavat kaiken raaka-aineiden louhintaa myöten, ja koska ne eivät vaadi vastineeksi mitään, ne tekevät kaiken ilmaiseksi ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Tuotteiden ja palvelujen hinnat laskevat siis yhä edelleen, kunnes ne lopulta ovat nolla.

Entä sitten?

Talous on kadonnut, eikä rikkaudella ole enää merkitystä, koska kaikki on ilmaista.

Syntyykö silloin varjotalous, jollainen vallitsee nykyäänkin alamaailman ja yhteiskunnan virallisen puolen välillä, vai yritämmekö erottautua toisistamme muilla tavoin? En tiedä sitä tällä hetkellä. Sen kuitenkin tiedän, että edellä kuvattu skenaario on realistinen ja että meidän on varauduttava sekä nykyhetken ja talouden katoamisen väliseen ajanjaksoon että sen jälkeiseen aikaan.

Jos kuitenkin suhtaudumme siihen oikein, voimme saavuttaa juuri sen, mitä olemme aina halunneet: enemmän vapaa-aikaa ja riittävät tulot hyvän elämän elämiseen. Siksi pidän tätä ajatusta riittävänä syynä jatkaa investointeja innovaatioihin.

Äskettäin tämä Economou esitti näkemyksensä siitä, mitä pitäisi tapahtua ja mitä myös tulee tapahtumaan, jos tekoäly on monilla aloilla ihmisiä tehokkaampi.